sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Hiljaiselon jälkeen

En ole hetkeen jaksanut kirjoitella tänne blogiin mitään, vaikka muutoksia onkin tapahtunut mun urheilu- ja ruokailutottumuksissani. Nämä viimeiset työt ennen kesälomaa (mitkä viimeiset?!?! Vielä 4 viikkoa kesäkursseja jäljellä!!!) meinaa vetää kaikki mehut niin, ettei jaksa tehdä mitään muuta. Senpä takia tänä sateisena sunnuntaina minua odottelee myös kämpän raivaus. Sitä ei voi siis enää edes kutsua siivoukseksi, niin hirveässä kunnossa tämä huusholli on. Ennen raivausprojektia juon kuitenkin vielä kupillisen kahvia kookosöljyllä maustettuna ja naputtelen lyhyen tekstin tänne blogiin.

Pari viikkoa sitten heitin siis kaikki ohjelmat "romukoppaan" ja ryhdyin "tavalliseksi kuntoilijaksi". Nyt olen kuitenkin  jo palannut noudattamaan eräänlaista  ruokaohjelmaa.

Viikko ilman ruokaohjelmaa lähti minulta aika pitkälti käsistä. Söin joka päivä jotain herkkuja tai vähintäänkin hirveät määrät hiilaripommeja, joita ei ollut ruokavaliooni hetkeen aikaan kuulunut. Viikon jälkeen olo oli turpea ja kamala. Huomasin,  että sokerimässäilylläkin voi saada aikaan krapulan, ei siihen tarvita siis edes alkoholia. Tämän olotilan takia minua ei yhtään harmittanut, että olin ennen ohjelmistaluopumispäätöstäni tilannut Kukka Laakson "5kg juhannukseen"-nettivalmennuksen.

Maanantaista asti on ruokavalioni siis ollut viljaton ja (lähes) maidoton. "Lähes" siksi, että alkuviikosta en kyennyt juomaan vielä kahvia ilman maitoa, mutta sitten joku vinkkasi, että siihen voi laittaa tuota kookosöljyä ja sillä tavalla uppoaa nyt siis mustakin kahvi. Olen kuullut tämänkaltaisesta ruokavaliosta kovasti positiivisia kokemuksia ja (salaa) toivon, että se mullistaisi minunkin elämäni ja pääsisin sillä eroon ikuisesta jojoilusta. Sillä yhtä jojoiluahan mun elämäni on ollut kaikesta treenaamisesta ja ruokavalioista huolimatta. Sen  todistaa heiaheian painokäyrä, jonka aion nyt julkaista tässä blogissa, siitä huolimatta, että paino on aina ollut mulle jotenkin arka paikka. Ehkä tämä julkaisu on taas askel kohti sitä itsensä hyväksymistä sellaisena kuin on.


Yllä kuvaa viime aikojen heilahteluista ja alla sitten useamman vuoden jojoilut. Aikamoista vuoristorataa...


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti