Urheilulomalle lompsis

Tänään tuli jo palautetta, että on blogissa ollut kovin hiljaista. Ryhdynpä siis työpäivän päätteeksi toimeen ja naputtelen postauksen käyttäen hyväksi työpaikan konetta. Yleensähän siis naputtelen näitä juttuja tabletilla ja se ei todellakaan ole se kätevin vaihtoehto.

Tällä viikolla mieliala treenaamisen ja syömisen suhteen on jo ollut taas paljon positiivisempi. Viime viikon masenteluun ja ärsytykseen taisi isona syynä olla se flunssa ja siitä aiheutunut treenitauko. Vähemmästäkin sitä turhautuu. Tällä viikolla olen jo päässyt vetämään kuitenkin pari ihan kunnon treeniä, niin mieli on heti kirkkaampi. Lisäksi vaakakin näytti keskiviikkona taas laskusuhdanteisia lukuja (viikonlopun reissusta ja ristiäissyöpöttelyistä huolimatta), niin eihän tässä voi olla kuin tyytyväinen.

Niin ja kaiken huippuna, mulla alkaa loma ÄN, YY, TEE, NYT!!!

                         Kuva on kesältä, mutta eiköhän se ilmennä lomafiilistä aika hyvin silti.


Hiihtoloman nimellä tätä lomaa useimmiten kutsutaan, mutta eilen aloin miettimään, että eikös sitä jossain etelässä kutsuta myös urheilulomaksi? Noh, kutsuttiin tai ei, niin sellaisen minä aion viettää! Luvassa siis treeniä, treeniä ja treeniä. Jee! Sopivasti treeniohjelmassakin sattuu vielä kova viikko kohdalle, eli voi vetää ihan täysillä. Tuunattiin tosiaan pt:n kanssa tuota mun triohjelmaa siten, että siinäkin vaihtelevat nyt kevyt, reipas ja kova viikko, niin kuin mun ohjelmassa on vaihdellut tähänkin asti. Tämä tuunaus tapahtui siten, että kevyellä viikolla noudatan triohjelmaa ( 7h uintia / pyöräilyä / juoksua), reippaalla viikolla lisään siihen yhden salikäynnin ja kovalla viikolla kaksi salia. Ensi viikolla ajattelin lisäillä tähän vielä aamuaerobisia lenkkejä ja kenties jollekin päivälle kaksi ihan kunnon treeniä. Ihan mielenkiinnosta haluan kokeilla miltä tuntuu treenata kaksi kertaa päivässä, vaikka tulihan sitä joskus uintiaikoina sitäkin testattua.

Tämän viikon tapahtumista täytyy vielä kertoa sen verran, että keskiviikkona kävin trikoulun ohjelmaan kuuluvassa pyöräergometrikokeessa. Mittailtiin siis hapenottokykyä ja laktaatteja. Tarkempia tuloksia en nyt ulkoa muista, mutta kuntoni tuo testi arvioi 1-7 asteikolla vitosen arvoiseksi, eli kunto on "hyvä". Siihen olin ihan tyytyväinen, eikä käsittääkseni testin tuloksissa muutenkaan mitään moitittavaa ollut. Tuon testin perusteella sain nyt sitten tarkemmat arvot sykkeeni aerobisesta ja anaerobisesta kynnyksestä, joten treenejä voi nyt sitten tarkemmin alkaa syynätä niittenkin kannalta. Lisäksi trikoulussa luennoitiin eilen aiheesta "syke" ja sain myös sieltä paljon mielenkiintoista tietoa matkaani.

Pyöräergometritestin pitäjältä sain vahvistusta sille, mistä se pt:kin aina jaksaa mulle muistuttaa: pitää tehdä yksi pitkä, matalan sykkeen lenkki viikossa. Eli mun kohdallani tämä tarkoittaa, että syke pitäisi saada pysymään 120-140 välillä ja lenkin pitäisi olla minimissään 90min kestoinen. Voiko tympeämpää edes olla?!?! No heh, voi kai. Sitkeästi on nyt näitä lenkkejä vaan jatkettava, josko ne sykkeetkin sitten jossain vaiheessa alkaisivat pysymään helpommin tuolla tasolla.

Lähdenpä siis kotia kohti pohdiskellen, että olisiko se viikon pitkä lenkki ohjelmassa jo tänään. Rentouttavaa viikonloppua kaikille!

Viikko 8, treeniyhteenveto

Ma: flunssan parantelua
Ti: kevyt kävely Nemon kanssa 35min
Ke: aamukävely Nemon kanssa 30min + Vetotreeni spinnupyörällä 70min
To: aamukävely Nemon kanssa 30min + Uinti 45min, 2000m
Pe: -
La: Juoksulenkki 1h 25min (vauhtileikittelyä, noin 10km)
Su:-

Hämmennystä, ärsytystä ja ihmetystä treenaamisen lomassa

Kuten aiemmin jo mainitsin, käytiin keskiviikkona pitkät keskustelut pt:n kanssa. Puhuttiin kaikesta mahdollisesta liittyen mun treenaamiseen ja ravintoon. Jotenkin en osaa edes sanoa päästiinkö minkäänlaiseen lopputulokseen keskustelussa, itselle jäi ainakin jotenkin hämmentynyt olo.

Kysyessäni rehellistä mielipidettä puolitriathlonajatukseeen oli pt:n mielipide - no miten sen nyt sanoisi - maltillisen toppuutteleva. Päällimmäisenä syynä tähän maltillisuuteen ovat varmaankin mun sykkeet. Ne kun eivät tahdo olla lainkaan maltilliset... Esimerkkinä tästä viimekeväinen puolimaratoni, jossa keskisykkeeni oli 189. Mun sykkeet on kyllä aina olleet korkeat, muistan sen jo uintiajoilta, mutta faktahan vaan on, että ei kenenkään pumppu kestä tuollaista tahtia mitään 5-6 tuntia, mikä vähintäänkin siihen puolitriathloniin kuluisi. Toisaalta taas esim. juostessa mun pitää mennä ihan älyttömän hiljaa, että saan sykkeet pysymään edes jotenkin aisoissa, enkä tosiaan edes halua lähteä suorittamaan sitä puolikasta jos siihen menee koko päivä.

Ärsyttää kyllä nuo sykkeet. Jos oikein muistan, niin mulla on lähes alusta asti ollut ohjelmassa ns. pitkä lenkki, jonka tarkoituksena on ollut saada noita sykkeitä pysymään alhaalla ja kroppaa polttamaan rasvaa. Olen mielestäni tehnyt nuo treenit kohtalaisen tunnollisesti ja silti edistys on minimaalista. Suunta kyllä on ollut oikea koko ajan, mutta muutokset niiiiiiiiiin hitaita, että välillä tekee mieli luovuttaa.

Tästä päästäänkin siihen toiseen asiaan, joka ärsyttää, eli kropan muokkautuminen. Tuntuu, että olen iäisyyden noudattanut jotain tiettyä ruokavaliota ja silti en saa kropastani sellaista kuin haluaisin. En mielestäni tavoittele mahdottomia, vähän vain pienempää rasvaprosenttia ja lisää lihaksia. Ohjeita olen ruokavaliossakin mielestäni noudattanut kohtuudella; en pilkuntarkasti, mutta niin, että jotain pitäisi kropassa tapahtua. Liekö kroppani sitten mennyt täysin sekaisin niistä kaikista ihmekuureista, mitä olen elämäni aikana kokeillut. Tai sitten vaan sovellan ruokaohjeita liikaa. Yritän saada ruuista monipuolisempia ja maukkaampia, koska "broilerifileen ja pakastevihannesten" naamaan lappaminen alkaa mulla tökkiä hyvin nopeasti. Nytpä pyysinkin pt:ltä, että hän tsekkaisi taas vaihteeksi ruokapäiväkirjani. Eilisestä ensi viikon torstaihin kirjaan siis taas kaikki syömiseni ylös. Kirjauduin myös kalorilaskuri-palveluun ja kirjaan nyt ainakin tovin sekä liikkumiseni, että syömiseni sinne, että pääsisit johonkin selvyyteen, mikä tässä touhussa oikein mättää.

Edellinen ravinto-ohjelmani mukaili 5/2-dieettiä. Siinä oli siis tietty ruokavalio 5 (melko tiukka sekin) päivälle viikossa ja ns. paastopäivä kahtena päivänä viikossa. Paastopäivinäkin söin kuitenkin jotain 500-1000 kalorin väliltä.Totesin, että tuo ei ollut sopiva malli minulle. Paastopäivien jälkeen lipsumisia ja ylilyöntejä tapahtui todella herkästi. Viimeinen niitti oli kun muutama viikko sitten yritin pitää paastopäivää 3 tunnin pitkää treeniä seuraavana päivänä. Siitä seurasi kahden päivän täysin holtiton syöminen. Ilmoitin siis pt:lle, etten halua enää jatkaa tuolla ohjelmalla ja hän lupasi tehdä minulle uuden ohjelman. Mielenkiinnolla odottelen minkälainen se on.

Takaisin triathloniin. Minulla ei ole minkäänlaista pakkomiellettä osallistua puolitriathloniin. Olisin varsin tyytyväinen jos ensi kesänä vetäisin läpi perus/olympiamatkan (1500m uintia + 40km pyöräilyä + 10km juoksua). Tällä erää lähden siis suuntaamaan sitä kohti. Jos sattuisi niin, että kaikki menisi putkeen, niin voisin loppukesästä kokeilla sitä puolikastakin, mutta se ei kuitenkaan ole nyt päätavoitteena. Eilen sanoinkin työkaverille, etten oikeastaan edes ymmärrä miten olen päätynyt kestävyysurheilun pariin. En ole yhtään vakuuttunut siitä, että se on "mun juttuni". Uintiaikoinakaan pitkät matkat (400/800m) eivät todellakaan olleet mun juttu, vaan enemmänkin ne nopeat 100 metriset. Toki tuo perusmatkakin on aikamoista kestävyysurheilua, mutta enemmän inhimillisissä rajoissa...

Haluan sanoa, että kaikista näistä pohdinnoista ja hetkellisistä negatiivisista ajatuksista huolimatta olen supertyytyväinen siitä, että urheilu kuuluu nykyään niin oleellisena osana elämääni! ♥

Pikainen pizzapostaus

Ihan tähän postauksen alkuun haluan laittaa teille kuvan eilisestä päivällisestäni.

Se on pizza, kukkakaalipohjainen pizza! Oli muuten ihan hyvää, ehkä parasta näistä "terveyskokkauksista" mitä olen tähän mennessä kokeillut. Yritin pysyä kuitenkin  ruokavaliossani, joten laitoin pinnalle juustoa hyvin hillitysti, enkä myöskään laittanut pizzaan aurajuustoa tms. mikä mielestäni on aika ehdoton itsetehdyssä pizzassa. Jauheliha ei myöskään ole lempparini pizzassa, mutta ajattelin, että se on parempi vaihtoehto kuin jotkut kaupan kinkku/pizzasuikaleet, mitä monesti ennen olen käyttänyt. Pohjan tein tätä ohjetta mukaillen. Kukkakaalia laitoin vähän enemmän, kananmunat kokonaisina ja lopuksi vielä joukkoon vähän psylliumjauhetta kun taikina oli niin löysää.

Suosittelen testailemaan tätä jos yhtään tällaiset ruokahörhöilyt kiinnostaa! Googlaamalla löytyy myös muutama erilainen versio tuota pohjaa varten.

Ps. Käytiin eilen illalla pt:n kanssa pitkät, ajatuksia herättävät pohdinnat mun treenaamiseen, ruokavalioon ym. liittyen. Niistä lisää seuraavassa postauksessa.

Eka treeni triohjelmasta ja muutenkin tehokas aamupäivä

Vihdoin pääsin aloittamaan tritreeniohjelman (tri viittaa tietenkin triathloniin, mutta kun se on niin pitkä ja monimutkainen sana niin lyhennän sen jatkossa noihin kolmeen kirjaimeen)  ja tekemään ensimmäisen treenin spinnupyörällä.

Ekaksi treeniksi valitsin ohjelmasta vetotreenin, eli 20min alkuverraa + 5x1min vedot, joiden välissä 5min palautukset ja 20min loppuverraa. Yllättävän raskas oli tuokin treeni, mutta ehkäpä se on tuo flunssa joka painaa vielä jäsenissä. Oikeasti tuohon pyörätreeniin olisi pitänyt yhdistää vielä 20min juoksu, mutta pienen tukkoisuuden takia en viitsinyt lähteä hikisenä sitten enää ulos juoksemaan.Kävin kuitenkin ennen pyöräilyä koiran kanssa 30min kävelyllä, nii  eiköhän se riitä tällä kertaa. Treenin päälle saatoin vielä loppuun perjantaina aloittamani siivousurakan ja imuroin alakerran, joten eiköhän tuosta ihan hyvä treeni tullut.

Joku saattaa ihmetellä tuota, että "valitsin" jonkun tietyn treenin. Treeniohjelmastahan pitäisi tietenkin tehdä kaikki treenit ilman sen kummempia valintoja. Noh, tuon flunssan ja tulevan viikonlopun reissun takia en kuitenkaan ehdi tällä viikolla tehdä kaikkia treenejä, joten valitsenpa ohjelmasta nyt ne mitä hingun eniten kokeilemaan. "Hyihyi" sanoisi pt tähän, kyllähän sitä voi reissussakin treenata. No voi, ja aionkin ottaa juoksukamppeet mukaan ja näillä näkymin saan kotikonnuilla jopa seuraa juoksulenkille, harvinaista herkkua!

Tähän loppuun on vielä tunnustettava, että jo tuota ensimmäistä pyöräilyä polkiessani mietin pari kertaa, että huh minkälainen kevät tästä onkaan tulossa jos oikeasti lähden sitä puolitriathlonia tavoittelemaan. Spinnupyörällä yksin polkeminen on ihan supertylsää! Tosin täytyy sanoa, että tuon vetotreenin polkeminen ei ollut IHAN niin tylsää kuin ne tasavauhtiset treenit mitä olen ennen tuolla pyörälläni tehnyt. Tässä treenissä oli sentään vähän vaihtelua. Lisäksi, telkkarista sattui tulemaan sopivasti juuri kaksi Emmerdale-jaksoa, eli niistäkin oli apua. Tulispa jo kevät niin pääsis maantielle pyöräilemään!

Flunssainen triatleetti

Jotenkin kornia alkaa kirjoittamaan treeniblogia ja heti toisessa kirjoituksessa todeta, että "en nyt pysty treenaamaan kun oon kipeenä". Noh, näissä merkeissä tässä on nyt menty kuitenkin jo reilu viikko. Kävin viimeksi treenaamassa edellisviikon perjantaina (jos ei lasketa mukaan lauantaista triathlonkoulun uintitekniikkatreeniä, jossa kävin flunssaisena)! Alkaa syödä naista... Onneksi olotila on kuitenkin pikkuhiljaa jo parempi ja huomenna ajattelin kokeilla uuden triathlontreeniohjelmani ensimmäistä treeniä. Jee!

Viime aikoina treenailuni on painottunut pääasiassa salille ja spinningtunneille. Tavoitteena on ollut rasvamassan vähentäminen ja lihasmassan lisääminen/säilyttäminen. Nytpä vähän jännittääkin tuo uusi treeniohjelma, joka koostuu pelkästään uinnista, juoksusta ja pyöräilystä. Jotain aivan erilaista siis kuin se, mihin olen viime aikoina tottunut. Ohjelmassa on 7h em. lajeja viikossa ja 2 vapaapäivää. Toiselle vapaapäivälle voi kuulemma lisätä halutessaan salitreenin ja sen aion ehdottomasti tehdä. Enhän mä nyt kokonaan voi saliharjottelusta luopua, siitäkin oon vaan jotenkin jo oppinut tykkäämään. Huomenna menen jutustelemaan pt:n kanssa, että minkälaisen salitreenin tuohon voisi yhdistää. Aion myös kysyä rehellistä mielipidettä siitä, oisko musta tosiaan ensi kesänä osallistumaan sille puolitriathlonille.

Tälle illalle ajattelin ottaa vielä kevyen kävelylenkin. Vähän pitää päästä tuulettamaan päätä pitkän työpäivän päälle ja lenkkikaverikin (alla) odottelee jo malttamattomana.

Eka kerta

Olen viime aikoina lueskellut kovasti erilaisia blogeja liittyen urheiluun ja ravitsemukseen. Siinä samalla on mieleeni hiipinyt ajatus omasta blogista, johon voisin purkaa tuntojani edellä mainittuihin sekä muihinkin aiheisiin liittyen. Toinen syy blogin aloittamiselle on facebook-kavereiden säästäminen kaikilta mun urheiluun liittyviltä päivityksiltäni. Ehkäpä ne, joita aihe kiinnostaa eksyvät sitten lukemaan tätä blogia. :)

Saako muuten blogissa käyttää hymiöitä? Näppäilin tuon äskeisen hymynaaman tuohon ja aloin miettiä, että näkyykö blogeissa yleensä tuollaisia vai ei? Noh, antaa nyt olla, tarkkailen asiaa kun seuraavan kerran lueskelen muiden blogeja.

Tähän väliin täytyykin mainita, että uusin lempisivustoni on ehdottomasti www.fitfashion.fi


Taustana tälle urheiluun hurahtamiselle tahtoisin kertoa, että noin kaksi vuotta sitten en vielä liikkunut YHTÄÄN. Koiraa toki käytin lenkillä ja satunnaisesti yritin käydä jossain jumpassa tai jopa salillakin, mutta sain joka kerta pakottaa itseni liikkeelle väkisin, eikä motivaatiota liikkumiseen löytynyt mistään. Sen jälkeen kun lopetin kilpauinnin 17-vuotiaana oli liikkumiseni ollut siis säännöllisen epäsäännöllistä rimpuilua kohti sitä urheilullisempaa minää, joka selvästikin kyti jossain syvällä sisimmässä.

Noin kaksi vuotta sitten päätin palkata itselleni pt:n. Olin vuoden alussa liittynyt jäseneksi lähisalilleni ja toinen salin omistajista tarjosi myös pt-palveluita. Ostin alkuun, itselleni synttärilahjaksi, 6 kerran treenipaketin, mutta voin kertoa, että treenailen samaisen pt:n kanssa edelleenkin. Siihen touhuun jää vaan niin koukkuun! En ikinä saa yksin treenatessani itsestäni niin paljoa irti kuin pt:n patistamana ja ah, sitä endorfiinibuustia, mikä sellaisen treenin jälkeen tulee! Kyseinen pt on saanut "myytyä" minulle jo lajin jos toisenkin. Ensimmäisenä keväänä osallistuin 10km:n juoksuun, vaikka en ole yhtään "juoksijatyyppiä". Viime toukokuussa puhkuin läpi puolimaratonin ja ensi kesälle on jo mielessä uudet haasteet. Viime keväänä ostin pt:ltäni myös fitnesspyörän ja niin lajivalikoimaani liittyi myös maantiepyöräily. Myös spinningtunneista olen alkanut nauttimaan, vaikka joskus vannoin, etten ikinä enää sellaiselle jalallani astu.

Nykyään olohuoneestani löytyy jopa tällainen.

Kuten blogin nimestä ja edellä mainituista urheilulajeista voi päätellä ensi kesänä minulla on siis haaveissa jokin triathlonin osamatka. Pt:lläni on myös triathlontausta ja hänen vinkistään löysin triathlon akatemian ja triathlonkoulun. Viime lauantaina aloitimme yhteistreenit uinnilla ja saimme treeniohjelmat. Valmentajan mukaan treeniohjelmaa noudattamalla ensi kesänä pitäisi pystyä vetämään läpi puolitriathlon!!! Alustavasti olin ajatellut varttimatkaa, mutta nyt tuo puolikas alkoi häilyä mielessä. Olisihan se aikamoinen saavutus! Jatkossa siis luvassa juttuja mm.triathlontreenaukseen liittyen.

Urheilun ohella olen jossain määrin hurahtanut myös terveelliseen ruokavalioon ja erilaisiin kokeiluihin sen suhteen. Tosin lipsun välillä myös niihin ei niin terveellisiin valintoihin. Nyt kun vihdoin onnistuin lataamaan myös kuvia tähän blogiin niin laitetaanpa kuvaa myös äskeisestä päivällisestä, jauheliha-kesäkurpitsa-munakoisovuoka. Munakoiso oli ennen mun inhokki, mutta nykyään en enää voi ymmärtää miksi.

Täytyy tunnustaa, että lisäsin nuo tomaatit tuohon päälle ihan vain tätä kuvaa varten, mutta niistähän tulikin ruokaan oikeen hyvää lisämakua.