maanantai 17. helmikuuta 2014

Eka kerta

Olen viime aikoina lueskellut kovasti erilaisia blogeja liittyen urheiluun ja ravitsemukseen. Siinä samalla on mieleeni hiipinyt ajatus omasta blogista, johon voisin purkaa tuntojani edellä mainittuihin sekä muihinkin aiheisiin liittyen. Toinen syy blogin aloittamiselle on facebook-kavereiden säästäminen kaikilta mun urheiluun liittyviltä päivityksiltäni. Ehkäpä ne, joita aihe kiinnostaa eksyvät sitten lukemaan tätä blogia. :)

Saako muuten blogissa käyttää hymiöitä? Näppäilin tuon äskeisen hymynaaman tuohon ja aloin miettiä, että näkyykö blogeissa yleensä tuollaisia vai ei? Noh, antaa nyt olla, tarkkailen asiaa kun seuraavan kerran lueskelen muiden blogeja.

Tähän väliin täytyykin mainita, että uusin lempisivustoni on ehdottomasti www.fitfashion.fi


Taustana tälle urheiluun hurahtamiselle tahtoisin kertoa, että noin kaksi vuotta sitten en vielä liikkunut YHTÄÄN. Koiraa toki käytin lenkillä ja satunnaisesti yritin käydä jossain jumpassa tai jopa salillakin, mutta sain joka kerta pakottaa itseni liikkeelle väkisin, eikä motivaatiota liikkumiseen löytynyt mistään. Sen jälkeen kun lopetin kilpauinnin 17-vuotiaana oli liikkumiseni ollut siis säännöllisen epäsäännöllistä rimpuilua kohti sitä urheilullisempaa minää, joka selvästikin kyti jossain syvällä sisimmässä.

Noin kaksi vuotta sitten päätin palkata itselleni pt:n. Olin vuoden alussa liittynyt jäseneksi lähisalilleni ja toinen salin omistajista tarjosi myös pt-palveluita. Ostin alkuun, itselleni synttärilahjaksi, 6 kerran treenipaketin, mutta voin kertoa, että treenailen samaisen pt:n kanssa edelleenkin. Siihen touhuun jää vaan niin koukkuun! En ikinä saa yksin treenatessani itsestäni niin paljoa irti kuin pt:n patistamana ja ah, sitä endorfiinibuustia, mikä sellaisen treenin jälkeen tulee! Kyseinen pt on saanut "myytyä" minulle jo lajin jos toisenkin. Ensimmäisenä keväänä osallistuin 10km:n juoksuun, vaikka en ole yhtään "juoksijatyyppiä". Viime toukokuussa puhkuin läpi puolimaratonin ja ensi kesälle on jo mielessä uudet haasteet. Viime keväänä ostin pt:ltäni myös fitnesspyörän ja niin lajivalikoimaani liittyi myös maantiepyöräily. Myös spinningtunneista olen alkanut nauttimaan, vaikka joskus vannoin, etten ikinä enää sellaiselle jalallani astu.
Nykyään olohuoneestani löytyy jopa tällainen.

Kuten blogin nimestä ja edellä mainituista urheilulajeista voi päätellä ensi kesänä minulla on siis haaveissa jokin triathlonin osamatka. Pt:lläni on myös triathlontausta ja hänen vinkistään löysin triathlon akatemian ja triathlonkoulun. Viime lauantaina aloitimme yhteistreenit uinnilla ja saimme treeniohjelmat. Valmentajan mukaan treeniohjelmaa noudattamalla ensi kesänä pitäisi pystyä vetämään läpi puolitriathlon!!! Alustavasti olin ajatellut varttimatkaa, mutta nyt tuo puolikas alkoi häilyä mielessä. Olisihan se aikamoinen saavutus! Jatkossa siis luvassa juttuja mm.triathlontreenaukseen liittyen.

Urheilun ohella olen jossain määrin hurahtanut myös terveelliseen ruokavalioon ja erilaisiin kokeiluihin sen suhteen. Tosin lipsun välillä myös niihin ei niin terveellisiin valintoihin. Nyt kun vihdoin onnistuin lataamaan myös kuvia tähän blogiin niin laitetaanpa kuvaa myös äskeisestä päivällisestä, jauheliha-kesäkurpitsa-munakoisovuoka. Munakoiso oli ennen mun inhokki, mutta nykyään en enää voi ymmärtää miksi.
Täytyy tunnustaa, että lisäsin nuo tomaatit tuohon päälle ihan vain tätä kuvaa varten, mutta niistähän tulikin ruokaan oikeen hyvää lisämakua.


8 kommenttia:

  1. Minä elän (ja olen aina elänyt) tuota sinun kahden vuoden takaista elämääsi, ilman koiraa tosin (niiden lenkkien tilalla kahden lapsen perässä juokseminen kuitenkin). Mutta saapa nähdä jos vaikka serkkutytön blogin seuraaminen saisi jonkinlaista kiinnostusta liikkumiseen heräämään (sitä ei ole vielä tähän mennessä saanut aikaan liikuntahullu mies)... Mutta blogeja tykkään lueskella ainakin, joten jään seuraamaan :) Itse olen käyttänyt hymiöitä vain näissä blogien kommenteissa, mutta en tiedä onko sen käytölle jotain virallista blogilinjaa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ekasta kommentista serkkuseni! :) Ehkäpä jätän nuo hymiöt pois tuolta varsinaisesta tekstistä, vaikka välillä tuntuukin, etten osaa ilmaista itseäni ilman niitä! :D

      Poista
  2. Vautsi Noora! Kiva, että saan täältä kautta osallistua sun urheilusaavutuksiin! Jospa se oma motivaatiokin löytyisi :).

    VastaaPoista
  3. Heh! Mäkin olen lopettanu kilpailemisen, tosin yleisurheilupuolella, 17-vuotiaana ja sen jälkeen ollu melkosen liikkumaton ottamatta lukuun muutamaa hassua yritystä. Ja mulla ei ole siis VIELÄ tullu tuota liikunnallista vaihetta... Voi kun tuliskin!

    Mä pidän itse suljettua blogia ja olen usein kans miettiny tota hymiö-asiaa. Aluks yritin välttää hymiöitten käyttöä, mutta nykyisin käytän niitä jonkun verran. Ehkä jotenkin hymiötön teksti on kuitenkin asiallisemman tuntuista, mutta pakkoko kaiken on niin asiallista olla. :D (Hoho! Hymiö!)

    Laitoin tosiaan blogisi seurantaan. Innolla odotan tulevia kirjotuksia. Ties vaikka sitä saisi itsekin liikuntakärpäsen puraisun. :P

    - Saara

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun tulit seuraajaksi! :) Tuollasesta aktiiviurheilusta taitaa helpolla tulla sellanen "yliannostus", tai ainakin mulla oli vuosia uinnin kanssa sellanen fiilis, ettei vois vähempää kiinnostaa. Nykyään se on jo ihan kivaa.

      Poista
  4. Vautsivau!!!Kiva lukea :) Anne

    VastaaPoista