Otsikkokin sen varmaan jo kertoo... Ei oo mennyt ihan putkeen syömisten kanssa. Lipsahduksia on sattunut erinäisin tavoin, mutta yhteistä niille on, että aina niiden jälkeen meinaan lipsahtaa tuohon otsikossa mainittuun ajattelutapaan.
Esimerkiksi tänään oli työpaikan päiväkahveilla tarjolla porkkanakakkua. Ensin ajattelin, etten ota sitä, mutta päädyin sitten ottamaan, kun totesin, että "ei yksi pala porkkanakakkua kaada tätä projektia mihinkään". Noh, eihän se kaataisikaan, jos pystyisin siitä sitten jatkamaan tiukalla linjalla normaaliin tapaan! Äsken kuitenkin kun kävin syömässä välipalarahkani, huomasin miettiväni samalla, että mitäpä jos kävisin ostamassa jotain herkkuja illalla spinningtunnin jälkeen kun "olen kerran kuitenkin jo pilannut tämän päivän". Miten voi olla, etten pääse tuosta ajattelumallista eroon, vaikka tiedostan sen ihan täysin???
Olen huomannut, että isoimmat lipsahdukset ruuan suhteen mulla tulee aina pitkän treenin jälkimaininkeina. Niin tälläkin kertaa. Tein siis sunnuntaina 3h:n treenin. Sunnuntaina en vielä huomannut juuri mitään tavallisesta poikkeavaa nälän suhteen. Maanantaina nälkä vaivasi koko päivän, vaikka söin ihan ohjeiden mukaan (mutta pysyin ruodussa) ja eilen sitten napsahti. Illalla olisin voinut tyhjentää napaani kaiken mitä kaapeista löysin. Ja melkolailla tyhjensinkin... Pakkohan sen on olla joku kropan reaktio?? Ei mulla nyt niiiiiiiiin heikko itsekuri voi olla. Pitäisiköhän mun kuitenkin syödä vähän enemmän sitten pitkän treenin päälle kun se kerran niin monesti johtaa tällaiseen tilanteeseen??? Sanokaa nyt joku jotain viisasta tähän.
Joka tapauksessa yritän nyt vimmatusti ajatella niin kuin "mummo lumessa", eli eteenpäin! En jää vatvomaan noita lipsumisia tämän enempää vaan yritän jatkaa siitä mihin jäin ja tänä iltana taistelen viimeiseen asti, että pysyisin ruokaohjelmassa ilman uusia lipsumisia.
Pahasti vaikuttaa siltä, että mun urheilublogini keskittyy nykyään hyvinkin paljon ruokaan. Se johtuu siitä, että treenit sujuu ihan hyvin, mutta ruokailu ei. Treeneistä ei siis tarvitse satunnaisia facebook-hehkutuksia lukuun ottamatta sen suuremmin avautua minnekään.
Veikkaisin että rajussa palautumistilassa kroppa vaan tarvii sitä safkaa enemmän ku sulle ohjeistettu. Jos sunnuntain pitkän treenin jälkeen tuo ongelma niin Maanantaisin aamiaisella voisit kokeilla extrareilusti proteiinia ja hiilistäkin vähän lisää? Päivä pilalla -ajatteluun sanoisin et jos vähän pilalla joskus niin ei haittaa mut miksi pilata ihan kokonaan? :P
VastaaPoistaJuu, noin se varmaan on. Täytynee seuraavan pitkän treenin jälkeen syödä vähän enemmän. :)
PoistaJa siinäpä se, tiedän kyllä että vähän pilalla ei haittais, mut jostain syystä se helposti silti lipsahtaa siitä kuitenkin siihen paljon pilalla tilanteeseen. Sehän se ongelma on.
Ootko lukenut kirjaa Why French Women Don't Get Fat? Itse en ole, mutta katsoin kirjoittajan haastattelun joskus aikoinaan ja mieleen jäi miten hän oli huomannut että amerikkalaisilla suhtautuminen ruokaan on jatkuvaa taistelua: totaalikieltäytyminen ja sitten repsahdus, syyllisyys ja taas totaalikieltäytyminen jne. Kun taas ranskalaiset eivät kuulemma omista puntaria vaan syövät vähän vähemmän jos housut aamulla kiristävät ja kun herkuttelevat niin tekevät sen hyvällä omallatunnolla nautiskellen. Kokemuksesta tiedän, että esim. karkinsyönti lisää karkinhimoa, mutta silti suosittelisin sulle niitä herkkuhetkiä aina silloin tällöin ilman ajatusta repsahduksesta vaan ihan ansaitusti hyvillä mielin! Hyvähän tietysti nyt on puhua kun imetän ja voin syödä herkkuja miten paljon tahansa ja laihdun vaan, oma koitos alkaa sit kun imetys päättyy... Vaikka toivon, ettei tarvitse alkaa taistelemaan, vaan voisi säilyttää tuon ranskalaisen asenteen (meilläkään ei ole muuten ollut puntaria vuosiin edellisen mentyä rikki).
VastaaPoistaEn oo lukenut kyseistä kirjaa. Ois kyllä varmaan mielenkiintoinen. Tuossa on pointtia, enkä yleensä niin älyttömästi niuhotakaan, vaan sallin itselleni satunnaiset herkuttelut hyvillä mielen. Olisin esim. sallinut myös tuon eilisen porkkanakakunkin, ellei sitten olis iskenyt se "possuiluajatus".
PoistaLähinnä kai avaudun näistä just nyt niin paljon, koska olin tosiaan ajatellut "totaalikieltäytyä" herkuista sen kuukauden ajan ja kun en onnistunutkaan, niin se ärsyttää. Yleensä en siis edes pyri niin tiukkaan linjaan.