Kuten taisin jo tännekin kirjoitella, viime viikko ei taaskaan mennyt ihan putkeen syömisten osalta. Se sai mieleni maahan useampana iltana viikossa ja eilen illalla se iski sitten oikein kunnon masennuksen, vaikka pari viimeistä päivää olikin menneet ihan ok.
Monesti, vaikka illalla on masentanut, niin aamulla mieli on kuitenkin kirkkaampi ja olen treeni-intoa ja taistelutahtoa täynnä. Tänään ei kuitenkaan käynyt niin, vaan huono fiilis jatkui heti aamusta ja kärjistyi vielä kun menin pikaisen työpyrähdyksen jälkeen salille yhteistreeneihin pt:n ja parin muun tytön kanssa. Itku meinasi tulla kesken treenin kun tuntui niin pahalta ja motivaatio oli ihan hukassa. Olin mielessäni aivan valmis heittämään hanskat tiskiin ja lopettamaan KOKO touhun!
Musta tuntuu, etten ole kahdessa vuodessa edennyt mihinkään. Kunto ei parane, eikä kroppa kiinteydy vaikka kuinka treenaan ja noudatan ruokavaliota. (Eihän tuo nyt ihan totta tietenkään ole, mutta siltä on tuntunut viime aikoina) Olen lopen kyllästynyt laihduttamiseen ja varsinkin siihen, että yritän treenata paljon ja laihduttaa samalla. Ei toimi. Olis valittava toinen. Just tällä hetkellä tuntuu siltä, etten halua valita kumpaakaa, vaan unohtaa molemmat, mutta eihän sekään totta ole.
Treenin jälkeen käytiin pitkät keskustelut pt:n kanssa, joka oli sitä mieltä, ettei anna mun nyt luovuttaa. Ensiavuksi mulle määrättiin 2 päivää lepoa. Jatkotoimenpiteinä ruokavaliota muokataan taas (lisää ruokaa treenipäiviin) ja myös treeniohjelmaa muokkaillaan johonkin triathlontreenin ja salitreenin välimaastoon. Mua pelottaa, että ruuan lisäys nostaa painoa/rasvoja entisestään, mutta ei kai se auta kuin kokeilla.
OHO! Mulle tehtiin tänään myös inbodymittaus ja rupesin sitten tässä kesken kirjoituksen vertailemaan tuloksia edelliseen mittaukseen, joka on tehty helmikuun alussa. Ja WHAT?? Luulin, että kaikki tulokset oli huonontunut, mutta lihaksia onkin tullut vähän lisää ja rasvaprosenttikin laskenut aavistuksen! Jesh, mä niiiiiiin tarvitsin tän! ♥ Miten voikaan pari pientä desimaalia kohentaa mielialaa!
Hyvä taas tässä ulkopuolisena kommentoida (tiedän ettei asia ole niin yksinkertainen), mutta mun mielestä voisit unohtaa sen laihduttamisen! Oot upea nainen enkä näe sille mitään tarvetta! Ja ehkä tuloksia tulisi huomaamatta jos lopettaisi niistä stressaamisen? Ja silloin treenaaminenkin ehkä tuntuisi mukavammalta kun tekisi sitä vain sen itsensä ja terveyden/kunnon ylläpitämisen takia... Tsemppiä!! Oot tosi reipas, musta ei (eikä monesta muusta) olisi tuohon, voit olla itsestäsi ylpeä!
VastaaPoistaKiitti Emppu! <3 Olen kyllä miettinyt asiaa tuoltakin kantilta, mutta tosiaan se ei ole niin yksinkertaista. :) Mulla on päähänpinttymä eräästä vaakalukemasta, enkä näytä saavan mielenrauhaa ennen kuin siihen pääsen. Jään aina tähän parin kilon päähän junnaamaan. Toisaalta en kyllä välitä niistä puntarin lukemistakaan jos saan sitä kehokoostumusta muokattua parempaan suuntaan. Laihdutus sinänsä onkin varmaan väärä termi, koska tärkeempää mulle on se kehon koostumuksen muuttuminen.
Poista